Sanonta kuuluu, että meitä on moneen junaan, mutta nyt voisi sanoa, että meitä on moneen vihannekseen. Nyt on nimittäin oiva tilaisuus selvittää leikkimielisellä testillä mikä vihannes olisit! Vastaa viiteen kysymykseen ja opi samalla lisää siitä, millainen on kotimaamme vihannesten matka pellolta pöytään.
Olet näyttävä ja monikerroksinen kaali!
Kaaleja on useita eri lajikkeita, mutta valko- eli keräkaali lienee kaaleista tunnetuin. Se kuuluu vanhimpiin tunnettuihin vihanneksiin, jonka jo antiikin roomalaiset tiettävästi tunsivat.
Ravintosisällöltään kaikki kaalit ovat samankaltaisia keskenään. Ne sisältävät runsaasti kivennäis- ja hivenaineita, joiden osuus esimerkiksi vastustuskyvyn ylläpitämisessä ja luuston vahvistamisessa on merkittävä. Monet muistavatkin kuinka keripukkia ennen vanhaan torjuttiin laivoilla juuri keräkaalin voimin.
Yleisimmin Suomessa viljeltävät kaalikasvit ovat keräkaali, parsakaali ja kukkakaali. Kaaleja viljellään teollisuuden raaka-aineeksi sekä tuoremyyntiin. Keräkaalin tuotannosta suuri osa varastoidaan myytäväksi talvikaudella.
Kaalin viljely on melko helppoa, kunhan kiinnittää huomiota hyvään kasvualustaan, säännölliseen kasteluun sekä riittävään suojaukseen. Kaalia nimittäin rakastavat myös monet hyönteiset, etanat ja suuremmatkin eläimet.
Olet rento ja monipuolinen peruna!
Peruna on kotoisin Etelä-Amerikasta Andien vuoristosta, jossa se on otettu viljelykäyttöön noin 5 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Euroopassa peruna on tunnettu verrattain lyhyen aikaa, vasta 500 vuotta.
Hiilihydraattien lähteenä peruna on monipuolinen, koska siitä saa samalla vitamiineja, kivennäisaineita ja kuitua. Myös perunan sisältämää proteiinia pidetään laadukkaana. Perunalla on annettavaa mielellekin, koska peruna lisää serotoniinin tuotantoa ihmisen aivoissa. Serotoniini puolestaan tutkitusti vähentää stressiä ja masennusta.
Suomalaiset syövät perunaa reilu 50 kiloa vuodessa. Monelle peruna liittyy vahvasti kesäkauden aloitukseen, kun kotimaiset varhaisperunat tulevat kauppoihin. Suomessa viljeltiin vuonna 2021 20 400 hehtaaria perunaa. Tästä ruokaperunaa oli 8 700, ruokateollisuusperunaa 2 850, tärkkelysperunaa 6 450, varhaisperunaa 800 ja sertifioitua siemenperunaa 1 100 hehtaaria.
Perunat kasvatetaan siemenperunoista eli edellisvuoden mukuloista. Peruna viihtyy parhaiten lämpimässä ja valoisassa paikassa. Perunoita voi kotioloissa kasvattaa kasvimaalla tai palstalla, lavakauluksessa tai muussa kehikossa. Perunaviljelmän voi perustaa myös esimerkiksi parvekkeelle ämpäriin tai säkkiin.
Olet kestävä ja sitkeä lanttu!
Pohjolan appelsiiniksikin kutsuttu lanttu on eurooppalainen viljelykasvi, jota ei juurikaan tunneta muissa maanosissa. Nopeakasvuinen, satoisa ja hyvin säilyvä lanttu on ollut tärkeässä roolissa ruokakulttuurissamme ja sitä on hyödynnetty varsinkin pula-aikojen ruokana.
Lantun nimittäminen pohjolan appelsiiniksi ei ole ihan tuulesta temmattu, sillä jo 200 grammaa lanttua riittää tyydyttämään päivittäisen C-vitamiinin tarpeen. Lantusta saa myös muita tärkeitä hiven- ja kivennäisaineita, kuten kalsiumia, kaliumia, fosforia ja magnesiumia. Paksun kuoren ansiosta lantun vitamiinipitoisuus säilyy kevääseen asti.
Suomessa viljellään lanttua noin 360 hehtaarilla. Lantun sato on noin 14 miljoonaa kiloa, josta 5,8 miljoonaa kiloa varastoidaan ja 5,5 miljoonaa kiloa menee suoraan elintarviketeollisuuteen.
Lanttu kestää kylmää kaikissa kehitysvaiheissaan. Se on kasvualustansa suhteen vaatimaton, mutta vaatii runsaasti vettä ja viihtyy erityisen hyvin kosteassa ilmastossa. Varhaissatoa voidaan nostaa heti, kun mukulat ovat sopivan kokoisia. Pääsato kannattaa korjata vasta myöhään syksyllä, jotta kuoren paksuus takaa mukulan säilymisen pitkälle kevättalveen.
Olet hehkeä ja auringon alla viihtyvä tomaatti!
Etelä-Amerikasta kotoisin oleva tomaatti rantautui Eurooppaan Kolumbuksen toisen löytöretken tuliaisena vuonna 1498. Euroopassa tomaattia pidettiin pitkään koristekasvina, jota ei uskallettu syödä, koska se arveltiin olevan myrkyllinen. Myöhemmin tomaattia alettiin pitää lääkekasvina, jonka uskottiin muun muassa vauhdittavan rakkauselämää. Tomaatti saikin lempinimet paratiisiomena ja lemmenomena.
Tomaatti on munakoison ja perunan sukulaiskasvi ja tärkeimpiä kasvihuonevihanneksiamme. Suomalaiset syövät noin 11 kiloa tomaatteja vuodessa. Tomaatti on kokonaan syötävä eikä siitä synny lainkaan ruokajätettä. Lisäksi se on varsinainen terveyspommi, koska se sisältää runsaasti terveellisiä ainesosia, kuten C-vitamiinia, antioksidantteja ja karoteenia.
Tomaatteja tuotetaan Suomessa vuosittain noin 40 miljoonaa kiloa ympäri vuoden. Satohuiput ajoittuvat kesä–elokuuhun, jolloin tomaatin kulutus on tuontikauteen nähden 2–3-kertainen.
Kotipuutarhurin ura on helppo aloittaa tomaattien kasvattamisesta. Tomaatinsiemenet istutetaan hyvään multaan ja sen jälkeen vain kastellaan ja odotetaan. Tomaatti tarvitsee runsaasti valoa, joten esimerkiksi aurinkoinen seinusta tai parveke on tomaatille oivallinen kasvupaikka. Tomaatin siemenen kasvettua taimeksi sitä tulee kastella säännöllisesti ja huolehtia siitä, ettei se altistu alle kymmenen tai yli 27 asteen lämpötiloille.
Olet elegantti ja mehukas kurkku!
Melonien ja kurpitsojen sukuun kuuluvan kurkun alkuperä on Himalajan rinteillä Pohjois-Intiassa. Euroopassa ensimmäiset maininnat kurkusta löytyvät 800-luvulla, mutta suosituksi kurkku nousi Euroopassa 1600-luvulla. Kasvitieteellisesti kurkun hedelmä on oikeastaan marja.
Ravintoarvoltaan kurkku on melko kevyt. Se sisältää 97 % vettä, joten siinä on vain niukasti energiaa. Veden ohella kurkussa on A- ja C-vitamiinia sekä monia tärkeitä kivennäis- ja hivenaineita.
Kurkku on tomaatin jälkeen käytetyin vihanneksemme. Suomalaiset syövät vuosittain 8,5 iloa kurkkua. Tästä 75 % on kotimaista tuotantoa.
Suomen ilmasto on kurkulle hieman liian kylmä, joten kurkut eivät kasva avomaalla kovin suuriksi. Kasvilavoilla ja kasvihuoneissa viljeltynä kurkku voi sen sijaan kasvaa hyvissä olosuhteissa jopa useita senttimetrejä päivässä. Kurkku tarvitsee runsaasti vettä ja lämpöä sekä riittävästi ravinteita. Kurkkusatoa voi korjata koko kasvukauden ajan.